Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna 1994 ja se koostuu Saaristomeren kansallispuistosta ja Turunmaan saariston alueista, jotka kuuluvat Paraisten kaupungilleja Kemiönsaaren kunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kunta-alueita kokonaisuudessaan ja osia Paraisten, Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kunta-alueista.
Biosfäärialueella on runsaat 3 500 asukasta, joista noin 360 asuu pienillä saarilla, joihin ei ole maantielauttayhteyttä. Asukkaista pääosa on ruotsinkielisiä ja heidän keski-ikänsä on suhteellisen korkea muuhun maahan verrattuna. Vapaa-ajanasukkaita on moninkertainen määrä, ja hyvin varusteltujen vapaa-ajanasuntojen käyttäminen toisena kotina yleistyy koko ajan. Vuosituhannen vaihteen jälkeen matkailu alueella on kaksinkertaistunut ja lisääntyy edelleen tasaisesti. Tämän myötä kasvaa myös matkailun merkitys elinkeinona saaristossa.
Meidän tarinamme – miten biosfäärialue syntyi
Meri ja saaret ovat aina leimanneet saariston kulttuuria. Karjan laiduntaminen saarilla vuosisatojen ajan on vaikuttanut maisemaan ja pitänyt saaret vapaina tiheästä kasvillisuudesta. Kulttuurimaisemien biologinen monimuotoisuus on suuri ja yhä edelleenkin saaristo on yksi Suomen runsaslajisimmista alueista.
Sotien jälkeen saariston väestö ja elinkeinoelämä kokivat suuria muutoksia. Maata alettiin viljellä toisenlaisin menetelmin kuin aikaisemmin. Maanviljely on kehittynyt pienimuotoisesta ja omavaraisesta laajamittaiseksi ja markkinaehtoiseksi toiminnaksi. Saarten ja mantereen välille rakennettiin liikenneyhteydet, mutta paremmista yhteyksistä huolimatta väki väheni voimakkaasti varsinkin pienillä saarilla. Samaan tahtiin väkiluvun ja maankäytön vähenemisen kanssa myös luonnon monimuotoisuus kaventui. Myös meren tila on heikentynyt voimakkaasti sekä maataloudesta että yhdyskunnasta peräisin olevien ravinnepäästöjen seurauksena.
1970-luvulla alettiin etsiä ratkaisuja saariston rikkaan luonnon säilyttämiseen. Tämän seurauksena perustettiin Saaristomeren kansallispuisto vuonna 1983. Seljakämmekkä sai toimia saariston niittyjen suojelun symbolina, kun yksi saariston viimeisimmistä seljakämmekkäpopulaatioista, joka löydettiin Jungfruskärin saaresta, onnistuttiin pelastamaan aktiivisella raivaustyöllä. Nykyisin kämmekkä on lisääntynyt saarella moninkertaisesti, mutta muuten se on harvinainen.
Saariston luontoarvojen säilyttämisessä on kuitenkin luonnollisesti kyse paljon enemmästä kuin yhden kasvipopulaation pelastamisesta – rikas ja monipuolinen luonto on edellytys yhteisön hyvinvoinnille. Kun Saaristomeri nimitettiin Unescon biosfäärialueeksi vuonna 1994, ihmisen rooli luontoarvojen vaalimisessa haluttiin ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmin. Ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset arvot liittyvät vahvasti toisiinsa. Perinnetieto merestä ja luonnosta ja vuosikymmenten ajan saaristossa harjoitettu tutkimustoiminta antavat hyvän perustan kestävien ratkaisujen kehittämiselle saaristoon nyt ja tulevaisuudessa.
Sekä luonnollisia että ihmisen aiheuttamia muutoksia tapahtuu jatkuvasti. Saariston elinvoimaisuuden edistämiseksi meidän on löydettävä kestäviä ratkaisuja, jotka sopeutuvat sekä nykytilanteeseen että tulevaisuudessa odotettavissa oleviin muutoksiin. Autioitumisen jarruttamiseksi on tärkeä löytää uudenlaisia tapoja itsensä työllistämiseen saaristossa. Suuri merkitys on uusilla mahdollisuuksilla, joita matkailu ja elintarviketuotannon uudet trendit tuovat mukanaan.
Kaikki toiminta on vahvasti kytköksissä mereen ja meren tilaan. Kaikki alueella toimivat ovat osallisia siihen, miten Saaristomeri voi, ja kantavat vastuun omista teoistaan ja jättämistään jäljistä. Kestävä yhteisö rakennetaan yhteistyöllä. Olemme kaikki osa biosfääriä!
Biosfäärialueen kolme tehtävää Saaristomerellä
Kaikkien maailman biosfäärialueiden on toteutettava toiminnassaan kolmea tehtävää, jotka ovat oman toiminta-alueen säilyttäminen, kehittäminen ja tukeminen. Alla on lyhyt katsaus siihen, miten me Saaristomeren biosfäärialueella toteutamme Unescon kolmea painopistealuetta. Kohdasta “Mitä teemme” saat lisätietoa käytännön toimintamuodoistamme!
Saariston kulttuuriperinnön, luonnon monimuotoisuuden, perinteisen kulttuurimaiseman ja hyvinvoivan Saaristomeren säilyttäminen. Haluamme säilyttää saariston lajien ja luontotyyppien monimuotoisuuden, mutta myös ihmisen kulttuurin ja perinteet. Suuri osa Saaristomeren biosfäärialueella sijaitsevista suojelluista luontoalueista kuuluu Saaristomeren kansallispuistoon. Pyrimme säilyttämään myös muut alueet saariston asukkaille houkuttelevina elinympäristöinä ja virkistysalueina. Kulttuurimaisemien hoito ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on esimerkki sekä ekologisia että taloudellisia arvoja tukevasta toiminnasta. Korkeakoulujen, päättäjien ja paikkakuntalaisten välistä vuorovaikutusta edistämällä haluamme popularisoida ja levittää tehokkaammin tutkimustietoa Saaristomeren kasvistosta ja eläimistöstä.
Mitattavissa olevat indikaattorit:
Kuinka monella yksittäisellä alueella ja kuinka suurella alalla kulttuurimaisemia hoidetaan?
Kuinka monta ympäristöä tai luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä hyödyttävää hanketta on toteutettu?
Kuinka monta mediajulkaisua tai seminaaria luonnon monimuotoisuudesta, meren tilasta, kulttuurimaisemien hoidosta tai saaristokulttuurista biosfäärialueen kumppanit ovat toteuttaneet?
Kuinka monta panostusta kulttuuriperinnön säilyttämisen ja dokumentoinnin puolesta Saaristomeren alueella on tehty?
KEHITTÄMINEN
Ympärivuotista asumista, työllisyyttä, kestävää matkailua ja saaristoympäristön kestävyyteen liittyviä innovaatioita ja kiertotaloutta edistävien kehittämishankkeiden toteuttaminen. Toimimme saaristoyhteisön ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen hyväksi. Saaristolle tärkeä aspekti on työmahdollisuuksien luominen ja houkuttelevien asumismahdollisuuksien löytäminen. Etsimme paikallisia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseksi siten, että saariston yritykset hyötyvät siitä. Sekä matkailu että elintarvikeala luovat saaristoon uusia työllistymismahdollisuuksia. Toimimme sen puolesta, että kunnat olisivat hiilidioksidi- ja ravinneneutraaleja. Biosfäärialue toimii eri tahojen toteuttamien kehittämishankkeiden katalysaattorina saattamalla yhteen ihmisiä, organisaatioita, ideoita, tietoa ja rahoitusta. Hankkeita toteuttavat biosfäärialueen eri kumppanit osana biosfäärialueen toimintaa.
Kuinka monta asukasta biosfäärialueella on?
Kuinka monta kiertotaloutta, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, kestävää matkailua ja asumisen ja työllisyyden edistämistä tukevaa hanketta alueella on toteutettu?
Kuinka monta infojulkaisua tai seminaaria kiertotaloudesta, ilmastonmuutoksesta ja kestävistä ratkaisuista biosfäärialueen kumppanit ovat toteuttaneet?
TUKEMINEN
Tiedon, hyvien kokemusten ja kontaktien välittäminen sekä kaikkien Saaristomeren alueella asuvien ja toimivien innostaminen löytämään oma roolinsa kestävässä yhteiskuntakehityksessä. Biosfäärialue luo ja ylläpitää tutkimuksen, koulutuksen ja valistuksen verkostoja ja työkaluja sekä kehittää biosfäärialueen ”brändiä” tukeakseen saaristoyhteisön kantokykyä. Haluamme inspiroida kaikkia biosfäärialueellamme asuvia ja toimivia löytämään oman tapansa antaa panoksensa tarjoamalla neutraalin areenan kestävälle yhteiskuntakehitykselle. Tähän sisältyy lasten ja nuorten biosfäärikasvatus sekä ympäristön että kulttuurin osalta, populaaritieteellisen tiedotusmateriaalin laatiminen, yhteistyössä korkeakoulujen kanssa toteutettavat selvitys- ja tutkimushankkeet, keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista ja tiedon levittäminen seminaareissa.
Kuinka monta biosfäärikumppania toimintaan osallistuu?
Kuinka monta lasta ja nuorta biosfäärialueen toiminta tavoittaa?
Kuinka monessa julkisessa tapahtumassa biosfäärialue on ollut mukana?
Kuinka monta verkostotapaamista kestävän kehityksen edistämiseksi on järjestetty?
Kuinka monta kanavaa kestäviä ratkaisuja kuvaavien hyvien esimerkkien levittämiseen on?
Kuinka monta kanavaa populaaritieteellisen tiedon levittämiseen on?
Kuinka monessa yhteydessä Saaristomeren biosfäärialueelta on levitetty hyviä esimerkkejä kansallisesti tai kansainvälisesti?
Kuinka monta saaristoon liittyvää selvitystä tai tutkimushanketta on toteutettu?
