Maantieteellinen alue
Biosfäärialueeseen kuuluvat Paraisten kaupungin ja Kemiönsaaren kunnan saaristoalueet eli Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Iniön kunta-alueet kokonaisuudessaan ja osia Paraisten, Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kunta-alueista. Alueen pinta-ala on 5 400 km² ja siitä 820 km² on maata ja 4 580 km² vettä. Biosfäärialueeseen kuuluu sekä sisä-, väli- että ulkosaaristoa. Kansainvälisesti tarkasteltuna nämä vyöhykkeet muodostavat ainutlaatuisen luontotyyppien kokonaisuuden.
Biosfäärialueet muodostuvat kolmesta vyöhykkeestä: ydinalueesta (punainen), puskurivyöhykkeestä (vaaleansininen) ja yhteistoiminta-alueesta (tummansininen).
Saaristomeren biosfäärialueen ydinalueella ovat kansallispuiston lailla suojellut maa- ja vesialueet. Muut biosfäärialueen suojelualuekategoriat, kuten Natura 2000 -alueet, rinnastetaan toiminnallisesti biosfäärialueen varsinaiseen ydinalueeseen.
Kansallispuiston ympärillä ulkosaaristossa on harvaan asuttuja yksityisessä omistuksessa olevia maa- ja vesialueita. Tämä osa biosfäärialueesta toimii puskurivyöhykkeenä. Puskurivyöhyke on siirtymävyöhyke ympäröiviin, vähän tiiviimmin asuttuihin alueisiin Turunmaan saaristossa.
Biosfäärialueen ulointa vyöhykettä, jolla on enemmän ihmisen toimintaa, kutsutaan biosfäärialueella yhteistoiminta-alueeksi.
Saaristomeren biosfäärialueen kolme vyöhykettä ovat:
Ydinalue (merkitty karttaan keltaisella) Biosfäärialueen sisin vyöhyke koostuu valtion omistamista, suojelluista maa-alueista, jotka muodostavat Saaristomeren kansallispuiston.
Puskurivyöhyke (liilan viivan sisäpuolella) Ulkosaariston yksityiset maa-alueet kansallispuiston ympärillä. Toimii siirtymävyöhykkeenä. Puskurivyöhykkeellä ihmistoiminnan vaikutus luontoon on vähäistä.
Yhteistoiminta-alue (vihreän viivan sisäpuolella) Kansallispuiston ympärillä oleva alue, joka koostuu suuremmista, tiheämpään asutuista saarista, joissa on enemmän ihmistoimintaa.