Skärgårdshavets

Nytt material om miljökänslor!
Uutta materiaalia ympäristötunteista!

För att stöda lärare och övrig personal i skolorna har Skärgårdshavets Unesco biosfärområde utarbetat detta material tillsammans med Känsla rf. Målgruppen för materialet är elever i årskurs 7-9 samt studerande på andra stadiet. Materialet går att printa ut på vår hemsida och inom kort kommer skolorna i Pargas stad och på Kimitoön att få ett "riktigt" exemplar av spelet. biosfar.fi/biosfarakademin/grundlaggande-utbildning/#klimatoro

Opettajien ja koulujen muun henkilöstön tukemiseksi Saaristomeren biosfäärialue on laatinut tämän materiaalin yhdessä Tunne ry:n kanssa. Materiaalin kohderyhmä on vuosiluokkien 7–9 oppilaat sekä toisen asteen opiskelijat. Materialin voi tulostaa verkkosivuiltamme, ja pian Paraisten kaupungin sekä Kemiönsaaren koulut saavat pelistä myös “oikean” kappaleen. biosfar.fi/fi/biosfaariakatemia/perusopetus/#ilmastohuoli … See MoreSee Less

FRÅGA FORSKAREN – KYSY TUTKIJALTA

//SV Från vilket land kommer fiskarna?

Tack för en fin och väldigt filosofisk fråga! Fiskar hör inte hemma i något land. Fiskar kommer från havet och där har de funnits i åtminstone 500 miljoner år, långt innan människor ritade kartor och skapade länder. Vi människor (Homo sapiens) har endast funnits på jorden i ca 300,000 år. Om fiskarna skulle rita en karta, då skulle säkert hela havet vara deras land.
……………….

År 2025 startade vi upp Fråga forskaren -verksamheten i samband med Skärgårdshavets år 2025. Detta har varit en så lyckad form av samarbete och växelverkan att vi vill fortsätta med det. Frågor till forskare kan skickas in av vem som helst som funderar över något om skärgården och Skärgårdshavet. Vi hittar lämpliga forskare att svara på frågor fyra gånger per år och vi delar svaren via våra kanaler på sociala medier och på vår webbplats biosfar.fi. Stort tack till alla som har skickat in frågor!
Den här gången ges svaren av Conny Sjöqvist, forskare och doktor i marinbiologi vid Åbo Akademi.

//FI Mistä maasta kalat tulevat?

Kiitos hienosta ja hyvin filosofisesta kysymyksestä! Kalat eivät kuulu mihinkään maahan. Kalat tulevat merestä, ja siellä ne ovat olleet ainakin 500 miljoonaa vuotta, kauan ennen kuin ihmiset piirsivät karttoja ja loivat valtioita. Me ihmiset (Homo sapiens) olemme olleet maapallolla vain noin 300 000 vuotta. Jos kalat piirtäisivät kartan, koko meri olisi varmasti heidän maansa.
……………

Vuonna 2025 alkoi Kysy tutkijalta-toiminta osana Saaristomerivuosi 2025 teemavuotta. Tämä on ollut niin hieno yhteistyön ja vuorovaikutuksen muoto että haluamme jatkaa sitä. Kysymyksiä tutkijalle voi lähettää kuka tahansa joka miettii jotain liittyen saaristoon ja Saaristomereen. Löydämme sopivat tutkijat vastaamaan kysymyksiin neljä kertaa vuodessa ja jaamme vastaukset sosiaalisen median kanavissamme ja biosfar.fi sivuillamme. Iso kiitos kaikille kysymyksen lähettäneille!
Vastaajana tällä kertaa Conny Sjöqvist, meribiologian tutkija ja tohtori Åbo Akademin yliopistolla. … See MoreSee Less

FRÅGA FORSKAREN – KYSY TUTKIJALTA

SV// År 2025 startade vi upp Fråga forskaren -verksamheten i samband med Skärgårdshavets år 2025. Frågor till forskare kan skickas in av vem som helst som funderar över något om skärgården och Skärgårdshavet. Vi hittar lämpliga forskare att svara på frågor fyra gånger per år och vi delar svaren via våra kanaler på sociala medier och på vår webbplats biosfar.fi. Stort tack till alla som har skickat in frågor!
Den här gången ges svaren av Conny Sjöqvist, forskare och doktor i marinbiologi vid Åbo Akademi.

————
Vilken var Finlands första marina art?

Frågan kan tolkas på lite olika sätt men jag antar att du menar vilken var den första arten som levde först i Östersjön efter den senaste istiden. Östersjön bildades då istäcket över norra Europa började smälta. Först var Östersjön en issjö med sötvatten men för ca 11 600 år sedan förenades denna issjö med Atlanten och det s.k. Yoldia-havet uppstod. En av de arter som vi vet att med säkerhet levde här då var Yoldia-musslan. Den var i varje fall en av de första marina arterna i det område som nu kallas Finland.
————–

FI//Vuonna 2025 alkoi Kysy tutkijalta-toiminta osana Saaristomerivuosi 2025 teemavuotta. Kysymyksiä tutkijalle voi lähettää kuka tahansa joka miettii jotain liittyen saaristoon ja Saaristomereen. Löydämme sopivat tutkijat vastaamaan kysymyksiin neljä kertaa vuodessa ja jaamme vastaukset sosiaalisen median kanavissamme ja biosfar.fi sivuillamme. Iso kiitos kaikille kysymyksen lähettäneille!

————-
Mikä oli Suomen ensimmäinen merilaji?

Kysymystä voidaan tulkita hieman eri tavoin, mutta oletan, että tarkoitat sitä, mikä oli ensimmäinen laji, joka eli Itämeressä viimeisen jääkauden jälkeen. Itämeri muodostui, kun Pohjois-Euroopan yllä ollut jääpeite alkoi sulaa. Aluksi Itämeri oli jääjärvi, jossa oli makeaa vettä, mutta noin 11 600 vuotta sitten tämä jääjärvi yhdistyi Atlanttiin ja syntyi niin sanottu Yoldiameri. Yksi niistä lajeista, joiden tiedetään varmasti eläneen täällä silloin, oli Yoldia-simpukka. Se oli ainakin yksi ensimmäisistä merilajeista alueella, jota nykyään kutsutaan Suomeksi.
————– … See MoreSee Less

FRÅGA FORSKAREN – KYSY TUTKIJALTA

SV// År 2025 startade vi upp Fråga forskaren -verksamheten i samband med Skärgårdshavets år 2025. Detta har varit en så lyckad form av samarbete och växelverkan att vi vill fortsätta med det. Frågor till forskare kan skickas in av vem som helst som funderar över något om skärgården och Skärgårdshavet. Vi hittar lämpliga forskare att svara på frågor och vi delar svaren via våra kanaler på sociala medier och på vår webbplats biosfar.fi. Stort tack till alla som har skickat in frågor!

Den här gången ges svaren av Conny Sjöqvist, forskare och doktor i marinbiologi vid Åbo Akademi.

——————————————
Hur påverkar övergödning isens tjocklek?

Effekten av övergödning på isens tjocklek är liten och indirekt. Men man kan tänka sig att övergödning gör vattnet mörkare och håller värme längre. Detta eftersom mörkt vatten absorberar mera ljus och således värme en klarare vatten. Därför kan isen bildas aningen senare och bli lite tunnare, även om vädret fortfarande är den viktigaste faktorn för hur tjock isen blir.
——————————————-

FI// Vuonna 2025 alkoi Kysy tutkijalta-toiminta osana Saaristomerivuosi 2025 teemavuotta. Tämä on ollut niin hieno yhteistyön ja vuorovaikutuksen muoto että haluamme jatkaa sitä. Kysymyksiä tutkijalle voi lähettää kuka tahansa joka miettii jotain liittyen saaristoon ja Saaristomereen. Löydämme sopivat tutkijat vastaamaan kysymyksiin ja jaamme vastaukset sosiaalisen median kanavissamme ja biosfar.fi sivuillamme. Iso kiitos kaikille kysymyksen lähettäneille!

Vastaajana tällä kertaa Conny Sjöqvist, meribiologian tutkija ja tohtori Åbo Akademin yliopistolla.

——————————————–
Miten rehevöityminen vaikuttaa jään paksuuteen?

Rehevöitymisen vaikutus jään paksuuteen on pieni ja epäsuora. Voidaan kuitenkin ajatella, että rehevöityminen tekee vedestä tummempaa ja saa sen säilyttämään lämpöä pidempään. Tämä johtuu siitä, että tumma vesi absorboi enemmän valoa ja siten lämpöä kuin kirkkaampi vesi. Siksi jää voi muodostua hieman myöhemmin ja olla hieman ohuempaa, vaikka sää onkin edelleen tärkein tekijä, joka määrää jään paksuuden.
———————————————– … See MoreSee Less

+1

Last week, we had a visit from an Erasmus group and the pleasure of introducing our Biosphere area to a group of high school students from Saarbrücken, Germany, and Pargas, Finland.

The ice was still strong enough to stand on, so we drilled holes, took plankton samples, and explored them under microscopes.

The students also had time to spend outdoors and enjoy the sunny winter weather — just as important! Thank you for visiting us!

@skargardscentrumkorpostrom
@knattelabbet
#erasmus #icedrilling … See MoreSee Less

+5

Skärgårdshavets vinterträff 2026 med temat folktro i skärgården gick av stapeln i Skärgårdscentrum Korpoström. Två dagar fyllda av spöken, sjörån, spådom av framtid och väder, läkande växter, kärleksbringande ritualer och mycket mer. Många intressanta diskussioner då 80 personer samlades. Tack ännu till talarna och skolelverna för intressanta talturer och köket för den härliga maten!

———————-

Saaristomeren talvitapaaminen 2026 teemalla kansanusko saaristossa järjestettiin Saaristokeskus Korpoströmissa. Kaksi päivää täynnä kummituksia, merihenkiä, tulevaisuuden ja sään ennustamista, parantavia kasveja, rakkautta tuovia rituaaleja ja paljon muuta. Monia mielenkiintoisia keskusteluja käytiin, kun 80 henkilöä kokoontui yhteen. Kiitos vielä puhujille ja koululaisille mielenkiintoisista esityksistä sekä keittiölle ihanasta ruoasta.#archipelagoseabiosphere #kyrkbackensskolainagu … See MoreSee Less